Alko ei kuulu alaikäiselle, edes kotona.

Somessa keskustellaan kovasti siitä, onko ookoo antaa lapsen maistaa alkoholia kotona vai ei? Juttu lähti liikkeelle uutisesta, jossa sijaisvanhemmat olivat antaneet lapselle maistiaisen. Moni on kokenut, että lain ehdottomuus on maalaisjärjen vastainen, että nuori voi hyvin maistella kotona ilman, että siitä nostetaan haloo.

Laki on asiassa selkeä, alle 18 vuotiaalle ei myydä alkoholia, koska alle 18 vuotias ei saa käyttää alkoholia. 

Mikä tässä oikeasti on järkevää? Sekö, että alaikäinen saa maistaa kaljaa tai kossua?
Miksi alaikäisen pitäisi saada maistaa etanolipitoista nestettä? Mikä se selitys on olevinaan, että kun alaikäinen saa maistaa kotona, niin hän ei maista nurkan takana? Tai se selitys, että nuori oppii kotona maistamalla oikean tavan käyttää alkoholia?
Miksi se täytyy oppia 12, 13 tai 15 vuotiaana? 18 vuotias on aika kakara kuitenkin vielä, joten voisi olettaa, että joutaa sen tavan oppimaan vielä monta kertaa ennen viikatemiehen saapumista.

Ymmärrän toki, että nuori on utelias. Ymmärrän, että moni kokeilee sen "kolme kaljaa". Olen myös kritisoinut huostanottoja, jotka on tehty muutaman kokeilun vuoksi. Kolmesta kaljasta huostaaminen on typerää liioittelua, eikä kokeilu kerro vanhempien vastuunkannosta mitään. Hälläväliä-asenne kaljakokeilun kiinnijäämisen jälkeen sen sijaan kertoo. Ja se, jos lapselle juotetaan alkoholia kotona.

Perustelujen top kaksi - ettei nuori maista toisaalla jos maistaa kotona ja että nuori ymmärtää oikean alkoholinkäytön perusteet - ovat mielestäni pelkkää selittelyä.
Nuori oppii siitä, mitä näkee kotonaan. Miten vanhemmat käyttävät alkoholia ja mikä heidän suhtautumisensa siihen on. Se vaatii vanhemmilta hieman tervettä järkeä. Jos itse on absolutisti, voi silti keskustella nuoren kanssa siitä, millaisiin tilanteisiin alkoholi kuuluu. Kertoa vaikkapa ruokaviineistä tai saunaoluesta ja siitä, että kaksi pulloa kossua, kirves ja lumihanki EI ole se oikea tapa.

Jos taas tahtoo antaa lapselleen kokemuksen, voi nuoren viedä syömään ravintolaan ja tilata hänelle alkoholittoman, oikealta drinkiltä näyttävän limsalasillisen, jossa on sitruuna ja sateenvarjo. Etanolia ei tarvita. Merkitystä on sillä, miltä itse "aikuismainen" tilanne tuntuu. Näin aikuinen sen tekee, tarkoitus ei ole humaltua vaan rentoutua: ensin tilataan juoma, sitten odotellaan ruoka ja jälkiruoka ja lopuksi juodaan kahvit ihan oikeassa ravintolassa eikä jossain käläisessä Hesburgerissa. 

Ei nuori tarvitse oikeata alkoholia millään verukkeella kasvatusmielessä. Nuori tarvitsee aikuisen, joka kasvattamisen lisäksi tajuaa ja osaa antaa kokemuksia ja keskustella asioista. "Sanoittaa", kuten ammattilaiset sen ilmaisevat. Jos nuori silti menee nurkalle kokeilemaan salaa, sille ei voi sitten mitään, se asia käsitellään sitten, jos niin käy.
Jos teini päättää kokeilla niin kokeileehan se. Helpommin vartioi kopallisen kirppuja kuin teinejä. Eihän niitä voi kahlita kellariinkaan. Kokeilemiseen ei silti tule antaa siunausta kotoa. Eikä tuudittautua siihenkään uskoon, että tekee oikein, kun antaa lapselle alkoholia kotona.

​Etanoli ei valikoi vaikutustaan sen mukaan, missä se annostellaan. Ja palatakseni lainsäädäntöön, juuri sen vuoksi uskoisin alaikäiselle alkoholin antamisen kiellettyä olevankin.

---