Elena Uusitalo
Elena Uusitalo
  • Blog
  • About
  • Contact
  • Untitled
  • Terveisiä perheestä
  • Runot
  • Blog
  • About
  • Contact
  • Untitled
  • Terveisiä perheestä
  • Runot

KiVassa koulussa ei pyydetä anteeksi

9/7/2016

1 Comment

 
Picture
​Istuin eilen vanhempainillassa. KiVa Koulun puuttumistapaa kiusaamiseen käytiin läpi. En tiennytkään, etteivät kiusaaja ja kiusattu kohtaa lainkaan vaan kiusaamistapausta setvittäessä osapuolia kuullaan erikseen. Kerrottiin myös, ettei systeemissä vaadita kiusaajalta anteeksipyyntöä. Kiusaajan on luvattava, ettei enää kiusaa ja sillä sipuli. Kiusaaja lupaa tämän "kuulustelijoilleen" ja asiaa seurataan. Systeemiin kuuluu lomakkeita, joiden avulla tilannetta tarkkaillaan.

Vanhemmissa herätti kysymyksiä tämä anteeksi pyytämättä jättäminen. Eikö se kuulu hyviin tapoihin? Pyytää anteeksi? Sehän on tapakasvatusta.

On, tosin asialla on kääntöpuolensa. Sanalla "anteeksi" on myös nk. väärällä tavalla vapauttava voima. "Anteeksi" ei ole taikasana, jolla kiusatun tuska haihtuu kuin tuhka tuuleen. Kaikki ei ole sanan "anteeksi" jälkeen läheskään ookoo. Kiusaaja saa vapautuksen, mutta usein kiusattu jää henkiseen helvettiinsä vielä vuosiksi eteenpäin. Anteeksi pyytämisestä on hyötyä vain, jos se tulee aidosti sydämestä, aidon katumuksen kautta. 

Joten kuten ymmärsin vielä tämän, miksi anteeksi pyytämistä ei KiVa Koulussa käytetä. Mutta sitä en ymmärtänyt, miksi osapuolet eivät kohtaa? Ei ole sama asia joutua puhutteluun keltaista liiviä pitävän opettajan kanssa kuin nähdä kiusaamisensa aiheuttama tuska toisessa ihmisessä. Kiusaaja pääsee helpommalla. Syyksi kerrotaan, että kiusatulle voi olla traumaattista joutua kohtaamaan kiusaajansa. 
Kuitenkin kiusattu kohtaa kiusaajansa joka päivä koulun arjessa. Kumpikin kantaa hiljaista tietoa siitä, että tilanteeseen puututtiin, joku "kanteli", joku sai moitteen, väänsi ehkä itkua moittijansa edessä, joutui lupaamaan, että lopettaa ja nyt tilannetta tarkkaillaan. Mutta asiaa ei puhuttu halki poikki ja pinoon naamatusten, ei pakotettu kohtaamaan. 
Oikeassa elämässä asioiden pakoileminen ei koskaan johda hyvään ja oikeaan lopputulokseen. Se, että lapsia ei koulussa laiteta kohtaamaan tosiasioita, vallankaan niitä, joista he itse ovat tekemisisllään vastuussa, on väärä tapa kasvattaa uusia ihmisiä. On yhtä tyhjän kanssa selittää, etteivät kaikkein pienimmät vielä osaa välttämättä toimia sosiaalisissa ympyröissä ja sen vuoksi vanhanaikainen kurinpito kiusaamisasioissa ei ole tehokasta.

En minäkään Koivuniemen Herraa kannata, mutta pidän paskapuheena väitettä, ettei eskari-ikäinen välttämättä tajua, mitä toiselle tekee. Tai jos eka-tokaluokkalainen vetää kaveria toistuvasti käkättimeen koulun vessassa, hän kyllä tietää, mitä on tekemässä. Eikä asialla ole tuon taivaallista tekemistä sosiaalisten suhteiden ymmärtämisen kanssa. 
Tekemistä asian kanssa taitaa ennemmin olla kaiken maailman psykologian asiantuntijoilla, jotka ovat opiskelleet alaa ymmärtääkseen omia traumojaan. Nyt nämä vintinliiraajat luovat sitten koulumaailmaan hullutuksiaan, joita kutsutaan metodeiksi ja saavat maalaisjärjellä varustetut opettajatkin uskomaan satuihinsa. Valtakunnallista kiusaamiskäyrää tuijottaen hoetaan, että "KiVa Koulu tehoaa, käyrä laskee". Samaan aikaan nurkan takana ottaa jälleen yksi oppilas toiselta senkkaa nenästä tietäen, että siitä seuraa korkeintaan  puhuttelu.

Nynny Nyhverö on kirjoittanut jo vuonna 2012, ettei KiVa Koulu toimi. Ei toimikkaan.
Jos se toimisi metodeilla, joista ilmeisesti kuulin eilisessä vanhempainillassa vasta jäävuoren huipun, kiusaaminen olisi jo aikaa sitten ollut historiaa.
​
https://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2012/01/rehtorikysely-paljasti-kiva-koulu-ei.html

1 Comment
Miero
9/7/2016 09:52:02 pm

Koko Kiva Koulu toteuttamistapa on huuhaata.

Katsoin ensin Kiva Koulussa, kun kiusaamiseen ei puututtu ollenkaan, koska koko luokalle tehdyssä paperikyselyssä ei yksikään lapsi uskaltanut Kivalle Opelle kertoa että kiusaamista on. Edes kiusattu.

Asiasta sai laittaa wilmaviestejä ja lopulta soittaa rehtorillekin asiasta.

Puolivuotta mennyt ja kiusaaminen jatkuu.

Juuri tuo menetelmä tekee "kiusaamisesta" tabun. Ei alakouluikäinen tunteiden vallassa impulsiivisesti omaa etuaan tavoitteleva tajua kiusaavansa. Ainakaan sillä hetkellä ja myöhemmin voi häpeän vuoksi olla vaikeaa myöntää itselleenkään. Jokainen lapsi on kohtalonsa "uhri" ja lapsi.

Asiat pitäisi sovitella kasvotusten ja lyödä kättä päälle. Aikuisen tulisi osata sovittelijana olla lapsien puolueettomana tukena. Suunnanantajana, joka auttaa ohjaamalla löytämään hyvät ratkaisut itse.

Opettajatkaan eivät tajua, että kiusaamistilanteen käsittely on opetustilanne. Ei sen kummempaa.

Reply



Leave a Reply.

    Picture

    Elena Uusitalo

    " Emmä riitaa rakenna, mutta en rauhaakaa rukoole"

    Archives

    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015

    Categories

    All

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.