Elena Uusitalo
Elena Uusitalo
  • Blog
  • About
  • Contact
  • Untitled
  • Terveisiä perheestä
  • Runot
  • Blog
  • About
  • Contact
  • Untitled
  • Terveisiä perheestä
  • Runot

Työtön on moniosaajan titteli!

10/22/2016

0 Comments

 
Picture
Hesarin mielipidepalstalla tuli vastaan tämmöinen kirjoitus:

http://www.hs.fi/mielipide/a1477025091544?jako=e99cf7e30543bc5923dbbb4898441464&ref=fb-share

Kirjoittaja oli saanut kuulla olevansa laiskuri, jonka elättäminen on väärin. Koska hän on työtön.
Samanlaista hevonpaskaa kuulee aika usein. Töitä muka on kaikille, jotka vain viitsivät töitä tehdä ja jokainen työtön kantaa suurin piirtein sohvaa selässään pyhän eliittimme kustannuksella.

Oikaisen virheellisen käsityksen työttömistä nyt.
Eivät he suinkaan ole tyhmiä tai laiskoja vaan päin vastoin suurin osa heistä on erittäin idearikkaita, toimeliaita, älykkäitä, tekeväisiä ja oma-aloitteisia. Koska heidän on pakko.
Kysymys on siitä, miten selviytyä taas kuukausi eteenpäin, jos työtä ei tässäkään kuussa löydy. En puhu nyt mielen virkistämisestä tai itsensä ajan hermolla pitämisestä, sillä sellaiseen työtön ei voi ryhtyä. Opiskelu tai vapaaehtoistoiminta tai pienimuotoinen pätkätyö eivät tule kysymykseenkään, sillä TE-toimistojen yleinen kanta sellaisissa tapauksissa on "päätoimisuus", joka poistaa mahdollisuuden saada työttömyyskorvausta.  

Koska kaikenlainen tekeminen lukuunottamatta ilmaistyötä (lue: kuntouttavaan työtoimintaan rekrytoitumista) on tehty työttömälle mahdottomaksi, täytyy työttömän keksiä muuta tekemistä. Miten elää tiukan valvonnan alaisena, toisen luokan kansalaisena siten, ettei päädy kiskaisemaan itseään kaulakiikkuun? Miten kokea itsensä oikeutetuksi poikkeamaan vaikkapa kakkukahvilla kulmakahvilassa, vaikka onkin työtön? Miten jaksaa nauttia elämästä, jossa kaikella on hinta? Näiden kysymysten ääreltä päästään tuohon väitteeseeni siitä, että suurin osa työttömistä on oikeasti tekeväistä ja idearikasta sakkia. 

Kun ei ole rahaa eikä työtä, sitä alkaa pohtia, missä kohtaa voisi säästää, jotta voisi toisessa kohtaa sen säästön hyödyntää? Samalla elämän oikeasti tärkeät seikat priorisoituvat turhanpäiväisyyksien edelle.
Esim. ruokajakelu on samalla myös sosiaalinen tilanne, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lisäksi karsiutuu sellainen turha ylimielisyys ja arvostelu ihmisestä kokonaan. Sitä lakkaa piittaamasta siitä, jos naapuri näkee minut leipäjonossa. Kohta se naapuri on samassa jonossa itsekkin, mikäli asia Sipilän hallituksesta riippuu. 
Työtön tietää paljon, hygienian asiantuntijana hän tietää, että hammasharjaa ei tarvitse suinkaan ostaa joka kuu. Hammasharjan voi keittää, jolloin pöpöt kuolevat. Kemistinä hän tietää, että hiuksiin jätettävä hoitoaine sisältää samat kemialliset aineet kuin pois pestävä. Tavan ainetta voi siis laimentaa suihkupulloon 50-50 vedellä. Siitä kun suihkuttelee, riittää yksi El Vitalin puteli kuukausia ja putelin hinta on monta euroa halvempi kuin hiuksiin jätettävä tökötti. 
Ravitsemusasiantuntijana työtön osaa ostaa soijarouhetta, jolla voi jatkaa jauhelihaa määrällisesti kolminkertaiseksi. Grillimaustetta vaan tarpeeksi sekaan. 

Entäpä kirjalliset taidot? Vaatii taitoa kirjoittaa jatkuvasti erilaisia hakemuksia erilaisiin työpaikkoihin. Sellaisiinkin, joiden alalta ei ole tuon taivaallista kokemusta. Vaatii pokkaa kehua itseään myyntitykkinä, jos ei ole ikinä myynyt mitään edes itsepalvelukirppiksellä.
Työtön hallitsee myös psykologian ja eri muodot. Vaatii nimittäin hyvää pettymyksensietokykyä huomata, ettei tärpännyt duunipaikka tälläkään kerralla.
Nöyrtymisen sietäminen ja asioiden positiiviseksi kääntely on yksi työttömän erityisosaamisalueista. Kun aikansa on jäänyt rannalle ruikuttamaan, pakkoaktivoi viranomaiskoneisto työttömän töihin 9 eurolla päivä. Naurettavimmissa tilanteissa työtön joutuu työhön paikkaan, josta ei ole itse hakemalla saanut työtä "koska tarvetta ei ole".  Siinä kohtaa on jokaisen myönnettävä, että työttömällä on todellista sopeutumiskykyä, vaikka kuinka vituttaisi. 

Monella työttömällä on perhe ja lapsia. Lapset käyvät koulua tai päiväkotia, joten työttömän on keksittävä, millä rahoittaa "ilmainen peruskoulu", joka oikeasti maksaa rahaa. Opetus on ilmaista, oheistoiminnot eivät ole. Lapset tekevät maksullisia retkiä, on kerhotoimintaa (myös maksullista), täytyy olla välineitä kuten sisäpelikengät ja uudet sukset jne. Yhteisön nimeltä koulu tai päiväkoti paine luo vapaaehtoista pakkoa hankkia lapsille muiden kanssa yhteneväistä materiaa välttääkseen syrjinnän ja kiusaamisen. Siinä on työttömälle vanhemmalle työsarkaa, jossa mitataan ideoinnin ja toteutuksen kykyä enemmän kuin yhdenkään alan soveltuvuustestissä.

Miten sitten työttömän terveydenhuolto? On niitä hetkiä, jona rahaa ei ole. Jos silloin särkee päätä tai sairastuu niin sietokykyä koetellaan jälleen. Moni työtön onkin googlettamisen ja kokeilemisen kautta jo lähes ammattilainen akupainannassa ja muissa vaihtoehtoisissa lääketieteen harjoittamismuodoissa. Moni tuntee valkosipulin antibioottiset vaikutukset, hunajan yskänlääkkeenä ja osaa käyttää etikkaa muuhunkin kuin kurkkujen säilömiseen. Halvalla mutta terveellisesti syöminen on vaatinut aikaa ja taitoa. Siis muutakin kuin kipittämisen Stokkan herkkuosastolle. Tietotaitous on tasolla, jolle se ei koskaan tule pörssiyhtiön johtajalla nousemaan, koska johtajalla sen ei tarvitse, koska johtajalla on rahaa.

Edelliseen viitaten työttömät ovat aikamoisia hakoja kaikenlaisessa hinta-laatu-hyötysuhde-hävikki-tietotaitoudessa. Sähköyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja puhelinoperaattoreiden kilpailuttaminen optimaalisesti, tarjousten hyödyntäminen, perheen logistiikan kustannustehokkuus - miten saada suurin hyöty irti mahollisimman pienellä kulutuksella tietyssä aikasektorissa, taloudellisten valintojen vaikutusten arvioiminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, hintojen ja laadun suhteen jatkuva arviointi ja päivittäminen ajan tasalle. Työtön tekee siis päivittäisessä elämässään yritysjohtajan hommaa. Yritys vain on se oma perhe ja siinä on kiinni vähän enemmänkin kuin vain rahat ja aika.
Työtöntä kun motivoi myös rakkaus ja välittäminen.

Ihmettelen vain yhtä asiaa: ettei tämmöisiä joka alan osaajia, itse itsensä ilmaiseksi pakon edessä kouluttautuneita ihmisiä haluta palkata oikeisiin töihin oikealla rahalla? Ihmisiä, joilla on takuulla enemmän potentiaalia kuin jollakin wannabe-hipillä, joka on ajellut yliopistoon isin Bemarilla ja liittynyt kokoomusnuoriin  ollessaan vasta tsygootti.
​Mitä sellainen mukamas osaa? Paitsi nostella osinkoja? 








​

0 Comments



Leave a Reply.

    Picture

    Elena Uusitalo

    " Emmä riitaa rakenna, mutta en rauhaakaa rukoole"

    Archives

    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015

    Categories

    All

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.